Cairns! Ei kyl menny ihan niinku Strömsössä vol 2?

Niinkuin otsikko jo paljastaa, ei mennyt tämäkään reissu täysin ilman kommelluksia :D Mutta eihän näistä vastoinkäymisistä jaksa enää stressaa.. Eihän?

Ja ihan kertauksen vuoksi muistutan kaikkia, että ei kannata hankkia darraa, jos on jonnekin reissuun lähdössä. Mun pakkaaminen oli ihan katastrofaalista ja aamulla tuli hirvee kiire ja en meinannut saada taxia ja unohdin pakata muun muassa hatun ja silmälaseista en ollut edes varma, missä ne oli.. Ja unohdin lainata rahaa, ku tilillä oli vaan ehkä satanen.. Mutta kaikesta säätämisestä huolimatta selvisin lentokentälle ajoissa, ilman sen kummempia kommelluksia.

Lento kesti joku 2,5 tuntia ja oli ihana laskeutua Cairnsiin ku heti lentokoneesta ulos astuessa sai tuntea sen ihanan trooppisen lämmön iholla :) Menin siitä sitten laukkuani hakemaan ja siinähän se karuselli pyöri ja pyöri ja pyöri, kunnes se oli tyhjä.. Niinpä niin, sainpahan nyt ensimmäistä kertaa kokea, miltä tuntuu kun laukku katoaa. Sanoisin, että aika turhauttava tunne..

Ei siinä sitten muu auttanut kuin marssia Jetstarin tiskille täyttämään lomakkeita. Ja olin niin onnellinen, että olin laittanut suht kevyet vaatteet päälle (Sydneyn viileästä aamusta huolimatta) enkä esim. farkkuja ja hupparia, niissä olis ollut aika tukala olla..

Soitin sitten hostellille, että ne tulis hakemaan mut kentältä. Kysyin varmuudenvuoksi lentokentän neuvonnasta apua, että missähän se pick-up area on, mistä ne tulis mua hakee ja menin sinne sitten odottelee. Eipä niitä kuulunut, niin kysyin sitten vielä yhdeltä toiselta tyypiltä, että onkohan tää nyt oikeesti se alue, missä mun pitäis olla ja eihän se tietenkään ollut sitten edes oikea paikka. No juoksin siitä sitten oikeaan paikkaan ja mua tulikin siinä sitten vastaan sellanen nuori (komee) kundi, joka kysykin, että oisinko sattumoisin Silja? Tosi kiva, että se jopa etsiskeli mua eikä vaan lähtenyt menee :)

Calypso Backpackers

Siitä sitten parin muun kanssa hurautettiin kymmenisen minsaa hostellille. Yövyin Calypso Backpackersissä, joka oli oikein värikäs kompleksi uima-altaineen ja baareineen.

Check-innin jälkeen lähin siitä samantien keskustaan kattelee meininkiä. Ja lähinnä ostamaan bikinejä, koska en halunnut riskeerata, että mun seuraavan päivän valliriutta snorklaukset ei onnistuis, jos Jetstar ei löytäis mun laukkua saman päivän aikana.

Ja mun ei tarvii varmaan edes muistuttaa kuinka vihaan shoppailua.. Meinas mennä järki ku en  millään meinannut löytää hyviä biksuja. Ku en mä nyt kuitenkaan ihan mitä tahansa halunnut laittaa päälle. Kankaasta/kuvioinnista ei niin väliä, mutta oishan se kiva pitää päällä jotain sellasta mallia, ettei se näyttäis aivan urpolta. Sovitin varmaan 20 paria (bikinejä, tankinejä, one piecejä) eikä niinku millään. Olin taas niin huonolla tuulella, että ei mitään rajaa ja tähän kaupoissa kiertelyyn oli mennyt jo tunteja! Mutta onneks sitten lopulta löysin sitten ihan basic mustat suht edulliset biksut, niin otin sitten vaan ne. Tosin biksujen oston jälkeen, mun tili oli aikalailla tyhjä.. Laitoin sit tekstarii kämppikselle, että viitsitkö laittaa mulle vähän rahaa tilille ku olin krapuloissani unohtanut lainata vaikka oli puhetta.

Kun biksujen hankinnan olin saanut hoidettua pois alta, kävin sitten syömässä ja kävelee Esplanadea pitkin takas hostellille. Kyllähän se mieli vähän piristy ku pysty keskittyy vaan olee ja nauttimaan ja näin siinä kävellessä paljon pelikaaneja ja muuta jännää.

Hostellilla oli sitten iltaohjelmassa käärmeisiin, liskoihin ja skorpioneihin tutustumista. Aluksi en ollut ihan varma haluisinko edes koskea yhteenkään käärmeeseen, mutta rohkaistuin sitten ja otin jopa käärmeen hartioilleni :) Olihan se aika jännää ku se rupes siinä puristaa ja kietoutuu mun ympärille. Helposti kyl vois tulla pieni paniikki siinä, sen verran kovasti se puristi.

Ja vaikka mulla aika huono onni onkin, niin nyt olin onnekas, koska viitisen minuuttia sen jälkeen ku olin antanut käärmeen pois, se paskansi yhden toisen päälle..! Pakko myöntää, että en ole aikaisemmin edes ajatellut käärmeen ruuansulatusta, mutta joo, nytpä olen senkin räjähdyksen päässyt näkemään :D 

Tutustuin siinä sitten pariin tyyppiin ja käytiin bottle shopista ostaa pullo viiniä ja sniikattiin se hostelliin (sinne ei siis ois saanut tuoda omia juomia..). Hauskasta illasta huolimatta, vetäydyin aika hyvissä ajoin  nukkumaan, ku aamulla oli aikainen herätys. Ja laukkuahan ei tietenkään näkynyt sinä iltana, niin se oli lähtö sitten valliriutalle mm. ilman pyyhettä (onneks kuitenkin olin saanut ne biksut hankittua).

Jo heti aamusta oli aivan täydellinen sää, joten kävelin siitä satamaan (vaikka ilmaisella bussillakin ois päässyt) ja astuin laivaan, I´m on the boat! ;) Merellä oli aika tuulista, joten aallot oli aika isot ja mentiin tosi lujaa, niin voi vitsit ku se laiva pomppi! Otti ihan mahasta ja välillä tuli kiljuttua ku vuoristoradassa konsanaan (enkä ollut edes ainut kiljuja ja oksentamiseltakaan ei vältytty..mutta minä en onneks kuulunut oksentajiin!) ja kannella ollessa vettä roisku ihan mahdottomasti! Mutta se oli siis niin siistiä, siinä oli oma viehätyksensä ku ei meinannut pystyssä pysyä ja kannella ollessa sai pelätä lentävänsä yli laidan :D

Päivän ohjelmassa oli snorklailua kahdessa eri paikassa. En mä tietenkään muista, minkä nimisissä paikoissa käytiin, mutta ensimmäisessä pysähdyspaikassa aallokko oli aika isoa ja sitä aallokkoa katsellessa aloin todella epäilee mun uintitaitoja.. No otin sitten varuiksi sellasen kellukenuudelin pitämään mut pinnalla :)

The Great Barrier Reef

Ja snorklaus oli niin jännittävää! Mä oikeestaan ole edes mikään vesi-ihminen niin jo niiden räpylöiden (vai miksi niitä kutsutaan) pitäminen tuntu tosi oudolta, puhumattakaan sen putken kautta hengittämisestä! Alku meni vaan siihen, että yritin rauhottaa itseäni hengittämään tasaisesti, ku meinasin jo siinä alkumetreillä hyperventiloida itseni pyörryksiin :D

Se ensimmäinen kohde ei ollut edes niin hieno, ku vesi oli aika sotkuista tuulen takia, eikä siellä ollut oikeestaan paljoo nähtävää, mutta siirryttiin siitä sitten seuraavaan kohteeseen ja se oli just niin upee ku kuvitella saattaa! Aivan sanoinkuvaamattoman kaunista! Ja ku esim. näin sellasen 30cm pitkät sateenkaarenväreissä komeilevan kalan, aloin nauraa riemusta ja ihastuksesta niin tietty se hengityslaite lähti mun suusta, jonka seurauksena nielin litra tolkulla merivettä :D Amatööri..

Ja se vesi oli niin lämmintä! Jotain +28 asteista tai jotain. Että vaikka en ottanut märkäpukua niin tarkenin tosi hyvin. Ja pärjäsin aivan mainiosti ilman pyyhettäkin. Mikäs siinä kannella kuivatellessa, aurinkoa ottaessa ja kylmää Coronaa juodessa ;)

Tarjolla oli myös buffetlounas, viiniä, juustoa ja keksejä. Paluumatkan viihdykkeenä yksin miehistön jäsenistä soitti kitaraa ja laulo. Ja jostain syystä se omisti yhden lauluistaan mulle :) I´m special ;)

Oli siis todella hauska päivä ja palasin hostellille musiikkia kuunnellen ja iloisesti lauleskellen. Hostellille päästyäni kysyin heti respasta oisko mun laukku tullut ja ei kuulemma ollut näkynyt.. Meinas mun hyväntuulisuus loppua siihen paikkaan, mutta respan neiti ojensi mulle pyyhkeen ja vakuutti, että kaikki muuttuu vielä hyväksi. Ja niinhän kaikki muuttuikin hyväksi ku menin huoneeseeni ja näin laukkuni siellä sängyn vieressä! Jei! Oli ihana päästä suihkuun, pestä hampaat ja vaihtaa vaatteet.

Menin siitä sitten alakerran baariin hengaa ja siellä alkokin sitten sellanen pool game, jossa kaikilla oli aluksi kolme henkeä ja jos ei saanut palloa pussiin menetti hengen tai jos sai pussitettua mustan pallon sai yhden hengen lisää ja tietty menetti hengen jos ei saanut mitään palloa pussiin. Palkintona oli benjihyppy, joten tottakai osallistuin. Pieni jännitysmomentti tuli siitä, että se joka ensimmäisenä menettäis kaikki kolme henkeään, heitettäisiin uima-altaaseen. Olin aika varma, että se olisin minä, mutta siitä huolimatta päätin olla reipas ja osallistua peliin. Pärjäsin kuitenkin yllättävän hyvin, kestin jopa viisi kierrosta ja se onneton, joka  altaaseen heitettiin oli joku parikymppinen, tosi humalassa oleva tyttö.. Mutta siis hauska ilta :)

Port Douglas

Seuraavana aamuna ohjelmassa oli retki Cape Tribulationiin. Bussi tuli hakee mua hostellilta klo 7.10 ja off we go! Ensimmäinen steppi oli jättää puolet porukasta Cairnsin eläintarhaan ja puolet, minä mukaan lukien, jatkettiin Port Douglasiin. Hengattiin siellä noin tunti. Kävin siinä ostaa keksejä ja menin vaan hengaa rannalle. Ihanan rauhallista.

Matka jatkui kohti Mossman Gorge Daintree National Parkia, jonne oli matkaa noin tunti. Käytiin siellä kävelee pieni lenkki ja katselee näkymiä muutamalla näköalapaikalla. Oli vihreetä :)

Daintree Rainforest

Sademetsän jälkeen matka jatkui kohti Cape Tribulationia, jonne matkaa olisi vielä noin 1,5 tuntia. Siinä matkalla oli tosi upeita maisemia, ihania vuoria, peltoja ja rantoja. Ku mentiin siellä vuoristossa niin taas otti vähän mahasta ku näki millanen pudotus siitä tienpenkasta oli. Jaiks!

Ehkä noin tunnin ajomatkan jälkeen, bussi alko vähän yskii ylämäissä, joten pysähdyttiin sellaselle pienelle jäätelökiskalle, että kuski vois kattoo vähän, että mikä siinä bussissa on vikana. Se kehotti meitä ostamaan jäätelöä ja että jatkettaisiin matkaa noin kymmenen minuutin kuluttua.

Mä en ostanut jäätelöä, koska mulla oli niin hirveä nälkä ku en ollut syönyt ku niitä keksejä aamupalaksi, niin ajattelin, että mulle tulee vaan pahempi olo jos alan vetää jotain jäätelöö. Kävelin siellä sitten vaan vähän ympäriinsä. Se oli oikeestaan tosi nätti paikka. Siellä oli sellanen pieni puutarha ja siellä kasvo myös kookospalmuja, ananaspensaita, banaani- ja carambolapuita jne. Istuin siinä sitten yhdellä penkille ja kattelin ku se meidän opas lähti puhuu puhelimeen sinne jonnekin kaukaisuuteen puiden taakse..

Siihen mun viereen tuli sitten istumaan sellanen about kolmekymppinen, englantilainen Andrew. Se oli kans jotenkin tosi huonona ku ei ollut syönyt aamupalaa ja oli ollu dokaa edellisenä iltana. Sanoin, että aika samassa veneessä ollaan :) Katteltiin yhdessä siinä sitä opasta ja pienen hiljaisuuden jälkeen se sano, että mä luulen, että me ei täältä kymmenessä minuutissa päästä minnekään.. Ajattelin vähän samaa, koska se kuski oli puhunut puhelimeen jo sen kymmenen minuuttia ja poltti röökiä ketjussa. Not a good sign..

Sieltähän se kohta tuli takas, pyyhkien hikeä otsalta ja sano, että tässä nyt voi mennä vähän pidemmän aikaa, ehkä puolisen tuntia tai tunti.. Johon mä sitten sanoin sille Andrewlle, että tuskinpa me tästä ainakaan puolessa tunnissa selvitään, että ei ne koskaan sano totuutta (trust me I know, I have a lot of experience in this kind of things..), että varmaan saadaan ainakin tuplata toi aika mitä ne sanoo.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että kolme tuntia me siellä pikku kiskalla vietettiin... Oh well, minkäs teet. Oli kyl mukavaa ku joillakin oli mukana pähkinöitä ja myslipatukoita, niin ne tuli ystävällisesti jakaa niitä meille, kun tosiaan lounas olisi pitänyt olla tunteja sitten ja meinattiin kuolla nälkään.

Lopulta sinne tuli sitten se toinen bussi, jolla päästiin jatkamaan matkaa. Tosin ensin piti päättää mitä tehtäisiin, koska aikaa ei kaikkeen enää riittänyt. Eli mentäisiinkö Cabe Tribulationiin lounaalle ja katsomaan sitä rantaa jne. vai mentäisiinkö lyhyen matkan päässä olevaan ravintolaan lounaalle ja ehdittäisiin sitten vielä river cruiselle katsomaan krokotiilejä. Päätettiin valita river cruise, joten hurautettiin siihen lähiravintolaan syömään.

Se oli oikein mukava paikka ja se ruoka oli aivan sairaan hyvää! En sitten tiedä miten paljon siihen vaikutti se, että olin niin sairaan nälkäinen.. Siellä ravintolassa oli paljon kaikkii lintuja, käärmeitä ja pikkukrokoja, joita saatiin siinä ajankuluksemme katsella.

Kun oltiin saatu syötyä se kuski sitten ilmoitti, että ei me sittenkään ehditä sinne river cruiselle, että meidän on vaan lähdettävä nyt takas kaupunkiin..  Kyllähän se vähän harmitti, mutta meille sanottiin, että joko voitaisiin tehdä tää retki joku toinen päivä uudelleen tai sitten saataisiin täyshyvitys siitä päivästä. Se nyt vähän piristi mieltä, että sais rahat takas, vaikka oltiin ehditty käydä Port Douglasissa ja sademetsässä ja syötyä herkullinen lounas. (tai no kattoo millanen sotku tästäkin tulee ku eihän ne tietenkään vielä mitään rahoja ole maksanut takas...).

Siitä sitten lähettiin ajamaan takas päin joku parisen tuntia. Matkalla pysähdyttiin muutamalla näköalapaikalla.

Ja kyllähän toi "tienposkessa" jumittaminen ottaa aina niin voimille, niin en sitten jaksanut tehdä mitään siinä illalla, vaan vetäydyin vaan huoneeseeni. Vaikka en mä oikein saanut nukuttua vasta ku joskus yhdentoista pintaan ku siinä baarissa oli livebändi ja open mic -ilta..

Keskiviikkona oli sitten vuorossa vierailu Kurandaan. Bussi tuli taas aamuvarhaisella mua hakemaan hostellilta ja vei juna-asemalle.

Tää junarata oli alkujaan rakennettu työläisille joskus 120 vuotta sitten, mutta eihän sitä enää ole vuosikausiin käyttäneet muut kuin turistit. Ja mulle tuli vähän sellanen nihkee turistifiilis ku porukka otti kuvia ihan joka asiasta, eivätkä keskittyneet itse maisemiin ollenkaan ja olivat muutenkin niin sellasia ärsyttäviä superturisteja.. Sen takia mun ei edes tehnyt  mieli ottaa mitään kuvia.. mutta olihan ne näkymät niin hienot, joten lopulta sitten sorruin muutaman kuvan ottamaan.. Turisti mikä turisti..

Skyrail

Kurandassa en sitten oikeestaan tehnyt mitään. Kävin lounastamassa, kiertelin vähän kylää, katselin kauppoja ja sitten lähinnä vaan hengasin jossain penkillä ja luin kirjaa.

Pois lähdin skyrailillä. Tykkäsin siitä itseasiassa enemmän kuin junamatkasta. Osittain varmaan siksi, että yhteen vaunuun ei mahtunut kuin kuusi ihmistä ja mun vaunuissa oli enintään neljä ihmistä (pysähdyttiin siinä matkalla parissa eri paikassa, joten matkaseuralaiset vaihtu joka kerta). Ja tietty näkymät oli mahtavat sieltä puiden yläpuolelta ja ainahan se tuo oman jännityksensä olla jossain korkeella (tavallaan kiva, että pelkään korkeita paikkoja niin se tuo oman kutkuttavan lisän näihin korkeuksissa olemisiin..).

Menin sitten vielä keskustaan kävelee ja päädyin sellaselle tosi kivalle terassille. Siellä oli sellasia pieniä vesialtaita ympäriinsä, missä kellu kynttilöitä ja yhdellä seinustalla oli ihanat isot sohvat, missä pysty hyvin makoilee. Menin sellaselle sohvalle hengaa, lukee taas kirjaa ja juomaan viiniä. Sää oli taas niin täydellinen, ihanan lämmin ilta-aurinko ja juuri sopivan viileä tuuli. Siihen ois kyllä mielellään jonkun kaverin ottanut seuraksi.


Aikani nautiskeltuani, lähdin takaisin hostellille. Suihkun kautta menin sitten taas hengaa siihen baariin kattelee telkkaa kunnes siihen tuli taas joku mulle juttelee (mähän en tietenkään mitään keskusteluja koskaan alota..)

Juttelin muun muassa sellasen Lionelin kanssa, joka oli oikein mukava tyyppi. Se oli just alottanut kaivostyöläisenä ja sano siinä, että jos haluat rikastua niin kaivostyöllä tai öljyn poraamisella on hyvä alottaa. Joo no kattoo nyt, ei ehkä ihan sitä mun hommaa.. Se ei itseasiassa edes asunut siellä hostellilla, joten se lähti sitten siitä menee ja mä menin hengaa taas sinne baaritiskille. Siellä oli just mukava baarimikko Jane, jonka kanssa kuunneltiin siinä muun muassa KoRnia :) Juttelin kaikkien muidenkin tuttujen kanssa siinä ja kunhan hengattiin ja juotiin :) Jossain vaiheessa tuli tietty taas shotteja juotua ja voi olla että sen seurauksena esittelin mun "Moves like Jagger" tanssitaitoja.. :D

Ilta jatkui oikein rattoisasti ja siinä vaiheessa kun "liukastuin" pool tablen alle, oli mun aika mennä nukkumaan.. Kovasti yks tyyppi koitti saattaa mua huoneeseeni, mutta onneks sain sen pidettyä oven takana. Not my type..

Seuraavana aamuna krapula ja vapina.. Mä en juo enää koskaan.. Kymmeneltä piti kirjautua ulos, joten raahauduin respaan vain törmätäkseni siihen eiliseen huoneeseen pyrkijään.. Must tuntuu, että se oli tarkotuksella siellä stalkkaamassa mua. No se tietty tarjoutui, että voisin laittaa mun rinkan sen huoneeseen säilöön, koska mun lento lähti vasta illalla. No joo mikäs siinä, en krapuloissani jaksanut ajatella asiaa enempää. Mutta se oli virhe, koska se tulkitsi sen ilmeisesti niin, että hengaisin sen kanssa koko päivän. Ei auttanut vaikka sanoin, että en jaksa puhua mitään ja että on huono olo ja menehän siitä.. En päässyt siitä eroon koko päivänä. Ihan hirveetä. Yks kamalimmista darrapäivistä ever.. Ja se kuumuus kävi kans kunnon päälle..

Olin niin onnellinen kun tuli aika lähteä lentokentälle ja pääsin siitä eroon. Tai no, se tunki mukaan siihen bussiin ja tuli saattamaan mua kentälle asti... Why oh why..! Jos en olis ollut niin krapuloissani olisin varmasti päässyt siitä eroon ihan vaan mun tuimalla katsella, mutta ei musta ollut siinä tilassa mihinkään..

Kentällä vedin sit viel darraburgerit Hungry Jacksissä ja menin vaan koneeseen nukkumaan. Ja taas olin niin onnellinen, että mua tultiin hakee kentältä kotiin :) Mulla on parhaat kämppikset ikinä!

Perjantaina oli sitten töitä ja sama varastoruljanssi mua siellä taas odotti niinkuin aina mun poissaolon jälkeen :) Mä olen selkeesti epävirallinen varastohuonevastaava ja ne vaan jättää ne vaatteet sinne aina odottamaan mun paluuta.. No mä hoidan, mä hoidan.. ;)

Mutta nyt sitten on taas neljä päivää vapaata (ja tili huutaa tyhjyyttään..), enkä oikein ole tehnyt mitään erikoista. No lauantaiaamuna lähdettiin taas road tripille, tällä kertaa pohjoseen päin. Pojat surffas ja me hengattiin rannalla. Nyt meillä oli kyl vastuutehtävä ottaa kuvia surffaamisesta, mutta puolet ajasta ei oltu edes varmoja, missä ne pojat oli, niin taidettiin kuvata ihan vääriä miehiä :D

Ja en tiedä mikä unitauti mulla on, ku menin sitten taas vaan päiväunille ja nukuin joku neljä tuntia. En edes herännyt ku kämppikset oli käynyt kyselemässä, että lähdenkö synttäribileisiin.. Ja yllättäen rupes väsyttääkin aika ajoissa ja menin taas vaan nukkumaan. Kai mä joku henkinenromu olen ku uni niin maistuu ;)

Nyt sitten sataa vettä, niin eihän sitä tonne ulos edes viitsi lähteä. Syötiin tossa just omena-kanelipannareita ku toi master chef tarvitsi jotain tekemistä :) Että aika chillii meininkiä.

Mutta kattoo nyt sitten teenkö tässä vielä reissuja ja minne.. Vähän kyllä alkaa tuntua, että mun ei selkeesti pitäis reissata ku on niin huono tuuri ja kukaan ei enää edes halua lähteä mun mukaan, koska pelkäävät, että mun huono-onni tarttuu.. No käytän mun kaiken huonon onnen nyt, niin olen sitten onnekas loppuelämäni ;) Eikä toi Cairns nyt niin paha edes ollut, ku munhan on pitänyt joka tapauksessa hankkia uudet bikinit, niin nytpä sain ne matkavakuutuksesta ja se bussirikkokin oli paljon mukavampi ku se edellinen, mikäs siinä aurinkoa ottaessa.. Että no worries :)

Mutta eipä tässä nyt muuta, kiva kun jaksoit lukea loppuun asti :)