"Damsel in distress"

Nyt on kyllä ollut taas vaihteeksi työntäyteinen viikko, 50 tuntia duunissa!

Maanantain olin Oxford Streetillä ja eihän ne ollut saanut sitä kattoa vielä kuntoon. Vettä ei sentään enää tippunut, mutta katosta puuttui edelleen pari paneelia eikä niitä vaatteitakaan oltu saatu takas paikoilleen. Puolen päivän aikaan sitä kattoa tuli lopulta korjaa yks huoltomies, jolla oli niin paksu aksentti, että en saanut niinkun mitään selvää mitä se puhu.. Se piti mua varmaan ihan ääliönä ku olin vaan koko ajan, että anteeks mitä? Sori, häh? Ja sitten tietty kun olin kolmisen kertaa peräkkäin kysynyt, että anteeks mitä, enkä vieläkään saanut selvää, niin sitten vaan hymyilin ja nyökkäilin.. Lopulta sekin tajus sitten lopettaa sen juttelemisen.. Kyllä mä joskus ihmettelen, miten mä selviän tällä mun englannilla täällä.. Mutta toisaalta välillä mun kielitaitoa kehutaan kovastikin, että taitaapi olla aika paljon myös päivästä kiinni, miten tää puhuminen onnistuu. Eihän se puhuminen aina tahdo luonnistua suomeksikaan ;)

Loppu viikon olinkin töissä Randwickissä. Tavallaan ihan hyvä, että ei ole ollut niin paljon asiakkaita, koska taas piti hinnotella uudelleen kaikki alennusvaatteet ja laittaa uusia vaatteita aleen, niin tiistai meni ihan hujauksessa niiden alennusjuttujen kanssa ja mun piti sitten illalla mennä edustamaan Running Barea yhden kuntosalin kanta-asiakasiltaan niin piti siihenkin liittyviä valmisteluita tehdä. Jaoin siellä lahjakasseja ja esittelin vaatteita. Ja tietty mun piti itse viedä ne kaikki kamat sinne.. Latasin lahjakassit, vaatetangot, vaatteet, katalogit, mallinuket jne. ostoskärryyn ja lähdin työntelee niitä kohti kuntosalia. Olin ilmeisesti aika säälittävä näky kuormani kanssa, koska sain niin paljon apuja. Useampikin mies autto nostelee niitä kärryjä portaissa ja hissiin jne. Olin oikee "damsel in distress".. ;)

Keskiviikkona oli sitten vähän enemmän asiakkaita ja pääsin jopa yli päivän budjetin, hyvä minä :) Pidin itseni myös kiireisenä siivoamalla kauppaa (ei varmaan koskaan ole ollut niin siistissä kunnossa kuin mitä se on nyt). Kyllä Annan kelpaa nyt tulla takaisin töihin Euroopan reissultaan.

Torstaina mulla oli poikkeuksellisesti työvuoro klo 9-15. Tuntu jotenkin tosi hassulta päästä niin aikasin! Pitkästä aikaa oli aikaa tehdäkin jotain töiden jälkeen. Tosin kävin vaan viemässä yhdet sandaalit korjattavaksi, ruokaostoksilla ja tulin himaan. Niin ja mä onneks olen jo taltuttanut mun viimeviikkoisen flunssan, mutta kämppikseni se vaan sairasti ja sairasti.. :( Katottiin siinä sitten leffaa ja syötiin suklaakeksejä :)

Perjantai olikin sitten jo tooosi tylsä päivä töissä. Olin siivonnut ihan kaiken, vaihtanut näyteikkunat, lukenut uutisia, roikkunut facessa ja lopulta sitten vaan tyyliin tuijotin tyhjyyteen ja toivoin, että aika vaan kuluis. Niin ja mulla piti olla vapaa viikonloppu, mutta sitten tulikin soittoa, että Anna on kipeenä, että josko voisin tehdä myös lauantaivuoron. Joo no mikä ettei, tarviinhan mä rahaa.

Lauantaiaamuna kyllä vähän toivoin, että ei olis tarvinnut herätä töihin. Olin tosi väsynyt. Piristyksekseni kävin hakee ison mukillisen vihreetä teetä ja suklaamuffinssin. Ja se on jännä, että jos kaupassa on tosi tylsää, niin tulee jotenkin niin laiska olo, etten jaksais lähtee edes lounastauolle, saatika puhua mitään niille harvoille asiakkaille, jotka sinne tulee (tekemättömyys lisää tekemättömyyttä..?). Kävin mä sitten kuitenkin syömässä ja kiertelee vähän muissa kaupoissa tauollani.

Tulihan se kello viimein viisi ja pääsin lähtee kotiin. Vaikka olinkin vähän väsynyt, niin silti päätin, että haluan lähteä illalla ulos, kun viime viikko meni sairastaessa ja tällä viikolla en sitten muuta ole oikein tehnyt ku töitä. Kävin siis matkalla kotiin hakee itselleni mielestäni ansaitun viinipullon :)

Yks kaveri oli kutsunut meidät synttäridrinksuille ja Glennilläkin oli sunnuntaina synttärit niin oli vähän niinku hyvää syytäkin lähteä juhlimaan. Lähettiin siitä sitten cityyn/Rocksiin the Argyleen. Tosin kun päästiin lopulta sinne asti, muut kaverit ilmoittivat, että eivät päässeet sisään, koska pojilla oli lenkkarit jalassa. Piti siis siirtyä läheiseen, vähän vähemmän hienoon, baariin.

Siellä baarissa alko soittaa sitten sellanen livebändi, joka oli itseasiassa aika hyvä. Kun kävin ostaa itselleni juomaa, juutuin vahingossa kuuntelee sitä joksikin aikaa ja huomasin vasta hetken kuluttua, että mulle oltiin koitettu soittaa muutamaan otteeseen ja ku menin takas sinne meidän seurueen luokse, niin suurin osa olikin jo vaihtanut baaria ja mua odotti siellä kaks tyyppiä, että mennäänkö jo. Hups. Onneks mua ei nyt siltikään jätetty sinne yksin :)

Siirryttiin sitten sinne toiseen paikkaan, missä Glenn heitti kavereilleen jotai läppää, että kun kello tulee kaksitoista niin shampanjan on sitten parempi virrata! Ja no, koska kukaan muu ei sitten kahdentoista aikaan sitä skumppaa ollut hakemassa, niin minä päätin sitten että kyllähän Glennille synttäriskumpat on saatava ja kävin tilaa pari pulloa ja otin niin monta lasia ku sain kannettua (tai no yhden liian paljon, koska pudotin sen matkalla..). Ja jostain syystä sitten niitä juojia ei sitten ollutkaan paikalla enää niin montaa, niin mulle jäi käteen sitten puolikas pullo, jonka sitten taisin juoda siinä aika sukkelaan ja niinpähän se oli sitten aika taas lähteä kotiin (ei, minä en opi koskaan).

Eli sain aikaiseksi darran sunnuntaille. Heräsin klo 7.30 ja olin ihan paniikissa, että miks mulla ei ole kello soimassa, tyhmä minä, onneks heräsin, että ehdin töihin!! Ehdin jo rynnätä vessaan, kunnes tajusin, että hei, ei mulla olekaan töitä! (ai miten niin olen tehnyt liikaa töitä..) Mutta, se oli niin ihana tunne ku pysty vaan menee takas sänkyyn. Olin hetken niin onnellinen darrasta huolimatta.

Lopulta sitten kankesin itseni ylös ja epämääräisen haahuilun jälkeen lähettiin Officeworksiin printtailee pari Yogala mainosta. Ja kuinka jännittävää, että siinä vieressä oli se eläinlääkäri, missä kuvataan Bondi Vetiä (eks se sarja näy Suomessakin?). Eihän me tietenkään nähty Dr. Chris Brownia tai oikeestaan ketään muutakaan, mutta jännittävää se oli silti ;) Vähän niinku samalla tavalla on jännittävää oli kattoa Australian Master Chefiä ku ne alotti sen Melbournessa Royal Exhibition Buildingissa ja mä oon käynyt siellä! Nää on näitä "oon melkein julkkis" (eli en sinne päinkään) tyylisiä juttuja..;)

Käytiin himassa kääntymässä ja lähettiin sitten katsomaan Yogalan tilaa. Aivan super jännittävää, että homma alkaa muuttua todeksi! Käytiin mittailemassa huoneita ja ikkunoita ja kilisteltiin lasilliset skumppaa tilan löytymisen kunniaksi :)


Ja vaikka se tila onkin ollut aikaisemminkin jooga studiona, siellä on aika paljon tekemistä, lähinnä siivoamista ja maalaamista sekä tietty sisustamista, mutta uskon, että kaikki hoituu mallikkaasti :)


Illalla lähettiin sitten vielä illastamaan Glennin perheen kanssa synttäreiden kunniaksi. Oli oikein hyvää ruokaa. Ja ilmainen dinneri - paras dinneri ;P


Olin kyllä aivan super väsynyt illallisen jälkeen, mutta piti vielä pestä pyykkiä koneellinen. Pääsin onneks jo kymmeneltä nukkumaan, mutta aamulla väsytti siitäkin huolimatta (yhdeksän tuntia unta ja silti muka väsyttää.. taidan olla vaan laiska..?)


Tänään töissä ei tapahtunut mitään sen erikoisempaa. Tai no taas kerran lävistin etusormeni vahingossa hälärillä.. mulla on jatkuvasti sellaset pienet pyöreet jäljet noissa sormissa. Luulis, että olisin jo oppinut, mutta ei. Se on vaan ku yritän tunkee sitä häläriä hupparin tms. paksumman saumakohdan läpi ja jos se ei mee siitä ihan helposti, niin sitten lisään vähän voimaa ja poks ku se napsahtaa siihen etusormeen aina!


Ei kai tässä nyt sitten muuta. Voisin sanoa, että vähän ehkä on havaittavissa sellasta levottomuutta kun kotiinpaluu lähestyy. Tavallaan olen innoissani tulossa kotiin, mutta tietty samalla on tosi haikee ajatella, että pitää lähteä :( Aika odotettavissahan tämä oli. Mutta edelleen koitan nauttia olostani ja nyt on keskiviikko vapaana ja torstaina ja perjantaina lyhyet päivät ja viikonloppu vapaana, niin koitan tehdä jotain kivaa :)