Grin and bear it

Snuggle Up Hoodie <3

Säätilassa on tapahtunut yllättäen merkittävä muutos. Pääsiäinen oli niin aurinkoinen ja lämmin ja tiistaikin valkeni kauniina, mutta niin kylmänä! Olin aivan jäässä koko päivän, kynnetkin oli ihan sinisenä.. Ja ku ulkona oikein liikkunut ketään, ni oli pakko pitää duunissa ovia auki, että ihmiset eksyis helpommin sisään. Pääsiäinen varmaan oli väsyttänyt kaikki niin pahasti, että pysyivät kotona..tai sitten oli vaan liian kylmä päivä. Kylmyydestä puheenollen, en vieläkään ole saanut mun tilaamaa Snuggle Up Zip Hoodieta :( Malta odottaa, että saan sen, sitten pidän sitä joka päivä päällä. Ja oon kyl ihan huippu myymään niitä ku ei tarvii  ku saada asiakas kokeilee sitä päälleen, niin jokainen on ostanut sen sitten, vaikka se onkin kaupan kallein huppari :)

Päivän aikana kävi sit vaan pari asiakasta, muun muassa yks nainen lapsineen ja se oli kyl huvittava ku niistä lapsista nuorempi poika meni jotain riehuu yhteen sovituskopeista, veti niitä verhoja edes takas ja mitä pienet pojat nyt tekee, ja sitten se alko kattelee itseään peilistä ja rupes laulaa itsekseen "uuh sexyy..." Yritin siinä vaan pitää pokkani :D

Hiukset kasvaa ja hihat pitenee..

Ja taas sain kehuja mun hiuksista, ilmeisesti tää mun tukka on jotenkin erikoinen täällä Ausseissa ku moni on kehunut leikkausta ja tiedustellut, että missähän olen mahtanut käydä sen laittamassa. Tiistaina yks tomera nainen kommentoi mun hiuksia ja halus tietää, missä olen käynyt ne laittaa ja ku sanoin, että kolme kuukautta sitten Suomessa se vaan katto mua vähän nenänvartta pitkin ja tokas "Ah, European.. of course.." Enkä aluks oikein tiennyt sanoko se sen hyvällä vai pahalla, mutta sitten se jatko että "I am also European" Eli ilmeisesti hyvällä :) Mutta tästä ei voi muuta todeta kuin, että Prof Helsingissä on taitavia kampaajia, jotka osaa leikata hiukset niin hyvin, että näyttävät hyviltä kolmen kuukauden jälkeenkin :)


Kun pääsin töistä menin sitten The Living Roomiin jooga ja meditaatiotunnille. En olekaan käynyt aikoihin joogassa.. Ostin sen kymmenen kerran kortin helmikuun lopussa ja vasta nyt käytin siitä ekan kerran. Pitää nyt käydä vähän aktiivisemmin ku se korttihan vanhenee jo toukokuun alussa! Ja meditointi on edelleen mulle jotenkin hankalaa..mutta osaan jo ehkä vähän paremmin hallita ajatuksiani, eikä tullut edes lihaspistosta ;) Mitä nyt vähän ahdisti.


Niin asiasta johonkin ihan muuhun, kyllä Iltalehden horoskooppi tietää! :P Ku siinä oli jotain, että mun pitäis kiinnittää enemmän huomiota raha-asioihini ja että mulla ois joku iso maksu päässyt unohtumaan, mutta jos hoidan sen heti niin ei käy huonosti. Mietin tietenkin heti, että mikä maksu multa nyt ois voinut jäädä maksamatta ja tuli oikeestaan mieleen vaan puhelinlasku, mutta se nyt ei ollut niin merkittävä. Illalla sitten ennen nukkumaan menoa aloin kyl miettii, että eipä ole Netpostiin tullu luottokorttilaskua.. Joten päätinpä soittaa äitille nopeasti ja kysästä, että olisiko mulle tullut jotain paperilaskuja. No se lupas tarkistaa asian. Ja sittenhän se soitti ku olin jo nukkumassa, että huppista täällähän on helmikuussa erääntynyt lasku ja toinenkin jo tullut, että maksa hyvä tyttö nyt samantien ettei tule maksuhäiriöitä. Ja se oli merkittävän kokoinen lasku se..Alkaa kyl säästöt olla aika vähissä, että liekö tässä mihinkään pääsee enää matkustaa.. pitäis koittaa säästää noita Running Barelta ansaittuja rahoja..


Keskiviikkona merkittävin tapahtuma taisi olla se, että tosiaan ku laitoin siitä mun lentosotkusta viestiä sinne BYOjet.comiin kaksikin kertaa, ne lopulta vastas, että ovat vastaanottaneet mun viestin ja tutkivat asiaa. No siinä meni taas pari päivää eikä mitään kuulunut, niin Glenn ystävällisesti lupasi soittaa sinne ja laittaa ne kuriin. Ihan yhtä suurta huijausta kyllä koko pulju! Ku ne väitti, että Air New Zealand on sen mogannut, että sinne pitäis soittaa, että se ei ole heidän ongelma. No Glenn soitti ANZ (vaikka mun mielestä BYOjet.comin olisi pitänyt selvittää asia..) ja sano mitä ne oli sanonut BYOjet.comissa ja ANZ mukaan kukaan, ei edes esimiehet, voi hyväksyä ja peruuttaa lippuja sillai, että kyllä se vaan on BYOjet.comilla joku eka hyväksynyt lipun, ottanut rahat ja sen jälkeen mitätöinyt lipun.. Glenn soitti sinne takas ja sano, miten asia on ja ne lupas taas palata asiaan.. Ei ne enää palannut Glennille, mutta sitten mulle olikin tullut sähköpostiin viesti, että BYOjet.com on yrittänyt kuumeisesti selvittää, missä meni vikaan, mutta koska ANZ on niin yhteistyöhaluton, niin he nyt maksavat mulle mun lipun takas, koska eivät halua antaa mun odottaa pidempään. Eli ne on mogannut, yrittänyt huijata multa rahat, niiden takia menetin 18 tuntia matkastani ja sitten ne ei edes pyydä anteeksi, vaan koittaa vyöryttää syytä ANZ:lle.. Valtavaa kusetusta. No sainpahan rahani takas, enkä enää ikinä käytä BYOjet.comia, äläkä sinäkään käytä, kiitos.

Torstaina kävin ennen töitä tsekkaa silmäni, että saisin hankittua lisää piilareita. Kaikkihan täällä luulee, että mun nimi kirjotetaan Cilia tai Celia, eikä siinä mitään, mutta nyt ku siinä sitten kerroin nimeni ja tavasin sen, se nainen rupes nauraa, että kylläpä sun nimi kirjotetaan hassusti! En tiennyt, että mun nimi voi olla niin huvittava.. No sain tsekattua silmäni ja sain tilattua lisää piilareita. Oon niin tyytyväinen, että sain tonkin nyt viimein hoidettua.


Töissä olikin sitten ihan hirvee härdelli päällä. Anna oli siellä vaatteiden peitossa, yritti hinnotella ja myydä ja laittaa vaatteita esille jne. No se oli onneks varottanut mua jo edellisenä iltana, että torstaina on tulossa iso erä vaatteita taas, niin olin onneks järjestellyt laatikoita varastohuoneessa niin, että siellä oli jo muutamia tyhjiä laatikoita valmiina. Mutta olihan se tilanne siellä aika toivottoman näkönen.. Ennenkö ehdin sanoa mitään, Anna anto mulle ihan sikana uusia työvaatteita. Se ajatteli, että mun työmotivaatio pysyisi korkealla, jos se lahjois mut vaatteilla ;) Ja no kivahan se on saada lisää vaatetta, nyt sain jopa hupparin ja pitkät housut, pari paitaa ja taas uudet legginsit :) No ei kai siinä sitten muu auttanut ku ryhtyy hommiin. 

Anna taas siinä työn lomassa kyseli, että millon mä olinkaan lähössä takas Suomeen ja ilmoitti, että se on yrittänyt miettiä, mistä löytäisi mulle aussimiehen, että voisin jäädä tänne ikuisiksi ajoiksi sen avuksi.. Se siinä kehuskeli, että oli löytänyt miehen yhdelle toisellekin työntekijälle ja ne on nyt menossa naimisiin ja kaikkee (eli se ei ole vaan mun esimies, vaan ilmeisesti myös mun parittaja..) Se siinä luetteli mulle baareja, minne mun pitäis mennä miesjahtiin.. Ja sekään ei Annaa lannistanut, ku sanoin, että tolla mun viisumilla saan työskennellä yhden työnantajan palveluksessa maksimissaan puoli vuotta, niin se on senkin jo järjestänyt, että mut voidaan siirtää Running Baren jonkun tytäryrityksen palkkalistoille, mutta jatkaisin silti samaa hommaa. Onhan se mukavaa, että se pitää mua niin hyvänä työntekijänä, että ei halua päästää mua menemään :)


Saatiin kauppa melko hyvään kuosiin viiteen mennessä ja sitten Annan pitikin lähteä muualle. Mulla oli iltavuoro eli piti olla kasiin asti siellä, niin oli hyvin aikaa siivota kauppa ja järjestellä loput kamat paikoilleen. Ja sitten tapahtui jotai todella kummallista. En oikein ole itsekään varma, mitä siinä tapahtu, mutta siis otin sieltä varastosta yhden laatikon. Ne laatikot on sellasia melko isoja muovisia laatikoita, aika painavia, mutta ei mitään, mitä mä en jaksais nostella. Niin olin tosiaan laskemassa sitä laatikkoa maahan, mulla oli toinen käsi siellä laatikon alla ja toisella kädellä pidin siitä yläreunasta kiinni ja sit jotenkin mun sormet siitä lipes ja iskin sen laatikon reunan ihan täysii mun kurkkuun! En tosiaan tajua mitä siinä tapahtu, itseasiassa taisin vähän niinku vetää sitä laatikkoa itseeni päin, että se tuli niinku tosi kovaa! Vähän niinku meinasin tappaa itseni vahingossa. Kurkkuun sattu aika lailla ja siihen tuli sellanen pieni verinen ruhje ja koko kaula punotti. Ei siinä muu auttanut ku vetää henkeä ja koittaa kestää..Onneks kello oli jo puoli kahdeksan siinä vaiheessa, eikä kauppaan tullut sitten enää asiakkaita. Niin ja oonhan mä onnistunut paukauttamaan kuminauhan rikki sillai, että se lensi mun naamaan ja poskessa oli sitten pari tuntia sellanen viiden sentin pituinen punainen jälki.. Oon niin itseni pahin vihollinen..


Seuraavana aamuna olikin sitten niska ihan jumissa, ku nytkähtihän siinä laatikkorytäkässä pää aikalailla. Mutta se on vaan kestettävä. Olin perjantain taas Oxford Streetillä töissä, niin ei tapahtunut yhtikäs mitään. Töiden jälkeen oli tarkotus mennä kattomaan Salmon fishing in the Yemen, mutta se oli loppuunmyyty. Mutta ku teatterissa jo oltiin, haluttiin mennä jotain kattoo, niin päädyttiin sitten kattoo American Pie reunion.. And that, my friends, was a big mistake..BIG mistake..never again..


Lauantaina olikin sitten vapaapäivä ja alotettiin aamu lenkillä. Käytiin juoksee Moore Parkissa eli tällä kertaa ei ollut yhtään mäkiä. Vedettiin vaan neljän kilsan juoksu, mut oli kyl kiva huomata, että nelisen kilsaa menee kyllä ihan kevyesti :) 

Ja kuten oli puhetta viime viikolla, niin mentiin sitten ottaa tatuoinnit. Meidän tatuoija oli sellanen reilu parikymppinen Adrian, joka oli oikein helläkätinen (tatuointi ei sattunut niinku yhtään), se ei paljoo puhunut, mutta sillä oli tosi söpö hymy ja olisin voinut ihan vaan sen takia viedä sen kotiin ;) Niin ja siinä vieressä oleva tatuoija oli sattumoisin suomalainen. Se oli sen verran huomaavainen, että mainitsi aika nopeesti olevansa Suomesta, niin ei sitten tullut puhuttua mitään ohi suun..

Sitten mentiin himaan tekee pizzaa ja juomaan viiniä ja valmistauduttiin illan synttärijuhliin. Pääsin "ulkoiluttamaan" viimein yhtä mun uusista mekoista :) Juhlat pidettiin Paddingtonissa yhdessä baarissa. Oli ihan mukavaa, paljon väkee ja päivällä oli ollut ravit, niin porukka oli niinku ihan päissään.. Hauskin juttu illassa oli varmaan ku pojat rupes piirtää vieraskirjaan kuvia toisistaan..:) Ja kyllä mutkin sinne ikuistettiin :D

Ja ku olin lähdössä kotiin mua tuli ahdistelee joku keski-ikänen mies. En niinku tajua mikä mussa vetää noita keski-ikäisiä miehiä.. missä ne on ne mun ikäset miehet!? Olin menossa nostaa rahaa taxia varten ja se seuras mua ja jutteli mulle eikä niinku millään meinannut ymmärtää, että halusin sen jättävän mut rauhaan. Sit se tarjos mulle kyydin kotiin, ihan niinku olisin sen mukaan lähtenyt! Mutta ei se kerralla sitä uskonut, vaan seuras ja seuras kunnes sain nostettua rahaa ja sitten huikkasinkin taxin itselleni ja lähin menee. Ja siis mikään ei ole epäillyttävämpää ku se, että joku epäillyttävä henkilö väittää, että se ei ole epäillyttävä.. niinkuin tämä mies väitti.


Ja sit se taxikuskikin jotain mulle vittuili. En tajua mikä näitä täkäläisiä taxikuskeja vaivaa ku aina niiden kanssa on jotain säätämistä..

Tänään olikin sitten taas töitä. Yllättävän hyvän myynnin tein Oxford Streetillä, vaikka asiakkaita kävikin ihan vaan muutama, mutta ostivatpa sitten vähän enemmän :) Tänään en kyl saanut yhtään Snuggle Up Hoodieta myytyä.

Niin ja onnekseni, olin selvinnyt eilisestä ilman mitään pahempaa darraa. Varmaan siksi, ku mulla oli töitä, niin otin vähän hillitymmin, mutta kaikki eivät olleet niin onnekkaita. Ku tulin himaan, kämppä oli ihan pimeenä ja sohvalla tuhisi vaan pieni mytty, jota myös krapulaiseksi naiseksi voisi kutsua.. voi toista :)


Ei kai tässä taas muuta, just grin and bear it :)