On niin helppoo olla onnellinen

Jaahas, mistäs sitä lähtis nyt sitten kirjottamaan.. Kun mietin mennyttä viikkoa, niin ei tule muuta mieleen kun että olen ollut töissä. Töissä ja hmm.. töissä. Mutta nyt onkin kolme päivää vapaata, sitten vaan kolme päivää duunia ja viikonloppu vapaana :) Tosin vähän harmittaa palkan kannalta kolmipäiväinen työviikko, mutta luulen, että kroppa kiittää. Jos vaikka menis hierontaan taas :)

Ja koska ei ole tapahtunut mitään mainitsemisenarvoista koko viikolla, menen suoraan viikonloppuun :)

@ Max Benner :)

Perjantai oli vapaapäivä. Herättiin hyvissä ajoin ja lähdettiin Running Baren Warehouse alennusmyyntiin. Ostin kaksi uimapukua, koska olen tässä ajatellut, että voisin alkaa käymään uimassa sitten ku tulen takas Suomeen eli ostin sellasen sporttisen uimapuvun (ja sitten yhden ei niin sporttisen, koska vaan halusin sen) :D Ja halvalla lähti, 15 dollaria kappale.

Tultiin sitten takas himaan ja lähettiin Bondi Junctionille, koska suunnitelmassa oli mennä käymään sellasessa suklaakahvilassa, Max Bennerillä, ja sen jälkeen mennä Gold Classiin leffaan kattomaan Snow White and the Huntsman.

Max Benner.. Heaven on Earth! Suklaata, suklaata.. Asiakaskunta koostuu varmasti pääosin naisista ;) Ne ihanat täyteläiset kaakaot tarjoillaan sellasista Hug Mugeista, jotka on muotoiltu sopimaan täydellisesti käsiin. En tiedä miksi se on jotenkin niin paljon parempaa juoda sellasesta mukista. Varmaan ku kädet pysyy ihanan lämpiminä ja siitä tulee sellanen mukava olo :) Kaakaoiden lisäksi otettiin molemmille omat suklaafonduet mansikoilla. On niin helppoo olla onnellinen!

Minttukaakao HugMugista <3

Ja kai se oli se euforia siitä suklaasta, koska kun oli vielä aikaa ennen leffaa, käytiin kiertelee kaupoissa ja sain ostettua kolmet farkut! Mission completed! Ja vaikka olen valittanutkin niistä skinny jeanseista, niin nyt ostin sellasetkin (kahdet, koska en osannut päättää väriä) kun pitäähän mulla olla housuja, mitä voin pitää niiden mun uusien saappaiden kanssa. Ja sitten löysin myös sellaset hyvät bootcut farkut, mitä olin alun alkaen etsinytkin (ja nekin alennuksesta 60 dollarilla) :)

Nyt on farkkuja!

Gold Class - leffan katsomista, niinkuin sen kuuluisi olla. Ennen leffaa voi tilata ruokaa ja juomaa, jotka tarjoillaan leffan kuluessa. Tuolit on isot, säädettävät nojatuolit, jotka on aseteltu pareittain, omalla pöydällä. Tilattiin pullo skumppaa tarjoiltavaksi leffaan ja otettiin drinkit odoteltaessa. Oli ihan sellanen olo, että oltais oltu lomalla :)

Ostokset ja drinkit ennen leffaa :)

Snow White and the Huntsman oli oikein viihdyttävä leffa. Edes Kristen ei ollut niin ärsyttävä kun mitä se on Twilightissa (tosin sillä on vaan se yks ilme, millä se yrittää ilmaista jotain sisäistä kärsimystään..). Ja Chris Hemsworthia me lähinnä mentiin kattomaan ;) Ja tietty Charlize veti tosi hyvin pahana kuningattarena.

Leffan jälkeen oltiin aika hilpeissä tunnelmissa :) Ja heitettiin jotain "aivan sairaan hyvää" läppää Glennille kun se tuli hakee meitä. Jotenkin se liitty Huntsmaniin ja mikä mun seuraavan blogipäivityksen nimeksi pitäis tulla, mutta harmiksemme (kaikkien muiden onneksi) ei enää muisteta, mikä se juttu oli :D

Matkalla kotoo töihin, eiku töistä kotiin!

Lauantaina mulla olikin jälleen töitä. Aika hiljainen päivä, joten päivä meni aika hitaasti.. ja varmaan  myös siksi, että illalla oli suunnitelmana lähteä viettämään tyttöjeniltaa :)

Päivä oli todella kaunis (mikä onni, että sain viettää sen töissä..) mutta pääsin nauttimaan auringonlaskusta kävellessäni kotiin. Ihana näky tullessa Coogee Bay Roadia alas kun näkee merelle ja kun ilta-auringon värit sekottuu mereen, on vaikea sanoa, mihin taivas loppuu ja mistä meri alkaa :)

Syötiin siinä dinneri ja laittauduttiin iltaa varten. Ja nyt kun oli tyttöjenilta, niin tälläydyttiin vähän parempiin mekkoihin :) Sit yks kaveri tulikin meitä hakemaan ja mentiin sen luokse alottelee. Alkuilta meni juoden skumppaa ja kattellessa jotain Top 50 parhaat tanssihitit listaa. Kilisteltiin siinä Yogalalle, jolle nyt on tainnut viimein löytyä tila! Jee! Ja kohotettiin malja myös isäni muistolle.

Lähettiin siitä sitten Darlinghurstiin, baariin, jonka nimeä en muista, mutta se itseasiassa oli yks paikka, mitä olen monesti katsonut kun olen mennyt bussilla siitä ohi :) Ihan kiva paikka ja olisin voinut siellä kauemminkin olla, mutta jostain syystä yhdellä meidän seurueessa olevalla tuntui olevan kova kiire jo toiseen paikkaan, joten siirryttiin sieltä sitten Kings Crossiin.

En vieläkään kauheasti pidä Crossista.. se on vaan jotenkin liian täynnä ja liian "all over the place". Mutta, koska en ole käynyt kertaakaan "dansaa" täällä ollessani, niin nyt käytiin sitten senkin edestä. Mentiin Hugos Loungeen, joka ilmeisesti on joku tosi suosittu menomesta (voittanut jotain paras yökerho -palkintoja vaikka kuinka) ja olihan se ihan jees, jos sellasta paikkaa hakee. Ja kivahan se oli päästä vähän tanssimaan, mutta ei sitten kuitenkaan viihdytty siellä kauhean pitkään, vaan lähettiin hyvissä ajoin snäkärin kautta kotiin. Söin ehkä parhaan falafel-kebabin koskaan!

Tänään nukuin pitkään, annoin taas auringon herätellä mut. Aamiaiseksi tehtiin banaanilettuja. Katottiin leffa, käytiin ajelulla, tehtiin pizzaa. Perus rauhallinen sunnuntai :)

Toivottavasti kaikkien juhannus meni mukavasti ja nautitte Suomen kauniista kesästä!

Living in MacDaddy´s House

Tiistaina olin kuin uudelleensyntynyt. Vaikka olo ei ollutkaan vielä täysin normaali (sunnuntain juopottelun jäljiltä), olin vaan niin onnellinen, kun olin selvinnyt maanantaista ja päässyt näkemään taas uuden päivän. Ei edes haitannut, että täällä sataa vaan kaatamalla (maanantai oli itseasiassa sateisin kesäkuunpäivä viiteen vuoteen..). Nyt alko kyl terveellinen elämä! (taas jälleen kerran..). Yksi askel kohti terveellisempää elämää on ollut, että olen koko viikon aloittanut aamuni green smoothiella (pinaattia, appelsiinia, banaania ja tilkka vettä), todella hyvää ja tulee heti aamusta terveellinen ja energinen olo :)

Askel epäterveelliseen elämään on tosin ollut se, että olen ollut taas niin paljon töissä, että alkaa tuntua taas selässä ja jaloissa aika pahalta.. :( Toisaalta nyt on ollu vähän mukavampaa töissä ku keskiviikkona alko Mid Season Sale, niin se houkuttelee enemmän ihmisiä kauppaan, että ei ole ihan yksin siellä tarvinnut seistä. Ja koska Anna on vielä kiertämässä Eurooppaa, niin mun vastuulla oli laittaa Randwickin kauppa alennuskuosiin eli alennushulinoissa on mennyt tämä työviikko.

Tätä kosteuden määrää..

Asiasta ihan toiseen, Ausseissa on se kumma, että suurin osa kaupoista on auki normaalisti vain kuuteen (paitsi esim. ruokakaupat myöhempään), mutta torstai on ns. late shopping night eli kaupat voivat olla auki jopa kahdeksaan. Ja koska kukaan muu casualeista ei halua olla töissä myöhään, niin jotenkin tuo torstain iltavuoro on vakiintunut mulle. Ja myöhäinen vuoro tarkoittaa myös myöhäistä aloitusta eli torstaisin alotan yleensä yhden tai kahden aikaan työt.

Tänä torstaina työt alko vasta kahdelta ja olin siitä erittäin mielissäni, koska kaipasin rauhallista aamua ja myöhään nukkumista. Mutta.. jotenkin joka viikko unohdan erään asian.. Asian, jonka muistan taas kirkkaasti aamukuudelta ja se on, että roskikset tyhjennetään joka torstaiaamu. Ja sehän tarkoittaa, että valtava kolina alkaa kuuden aikaan aamulla ku roskisauto tulee laatikoita tyhjentämään. Ja sitten kun roskakuski on saanut hommansa hoidettua ja olen melkein saanut taas unenpäästä kiinni, rakas naapurimme alkaa roudaamaan omia roskiksiaan takas omalle pihalleen rappusia ylös (pam,pam,pam,pam!!! Porras kerrallaan..).

Aina jotenkin toivon, että se sais ne nopeesti roudattua ja voisin jatkaa vielä uniani, mutta se pauke vaan jatkuu ja jatkuu ja lopulta joudun luovuttaa ja nousemaan sängystä vain kuullakseni, että kolina viimein loppu. Joten olin hieman tavallista ärsyyntyneempi, kun en saanut muutenkaan nukuttua kunnolla (taas jotenkin niin kosteeta).

My enemies..

Ei siinä muu auttanut ku mennä tekee vihree smoothie ja salaa toivoa, että se tehosekottimen hurina häiritsis jonkun muun unta.. Ja koska oli oikeestaan ihan kiva sää, lähin rantaan istuu ja juomaan chai teetä. En olekaan hetkeen käynyt rannalla ja olin tosi yllättynyt miten korkeella se vesi oli ja aivan valtava aallot vaikka ei edes ollut erityisen tuulista. Itseasiassa koko ranta oli suljettu vaarallisten sääolojen takia. Mutta oli aika hienon näköstä ja istuin reilu puolituntia siellä vaan katsellen aaltoja ja kuunnellen musiikkia. Tosi rentouttavaa.

Töissä ei tapahtunut sinänsä mitään sen erikoisempaa. Tai no erikoista taisi olla se, että Glenn soitti mulle töihin (koska en vastannut kännykkään ku pidän sitä siellä varastohuoneessa) ja kysy haluanko jotain ruokaa Thairifficista ku se oli tilaamassa jotain itselleen. Itseasiassa meni pari sekuntia ennenkuin edes tajusin, että soittaja oli Glenn ja olin hetken hieman hämilläni, että miks joku soittaa tänne kyselläkseen mun dinnerisuunnitelmista.. Ja oli se ehkä vähän noloakin siihen duunin puhelimeen supattaa, että tilaa mulle paistettua riisiä vihanneksilla kiitos moi..

Ja kuten arvelin, olin niin väsynyt perjantaina, että en edes harkinnut lähteväni niihin läksiäisiin, joihin olisi kutsu ollut. Sitä vastoin yllätin jälleen itseni ja muut tekemällä tosi hyvää ruokaa (kasvisrisottoa). Oon kyllä nyt onnistunut loihtimaan sellasia herkkuja, että alan jo hieman ihmettelemään, mihin perustan sen ajatuksen, että en osaa tehdä ruokaa.. Mähän olen aivan loistava kokki!

Viikonloppu olikin sitten viimein vapaata! (Ja pysyin myös lujana, enkä lupautunut töihin lauantaina, vaikka tarvetta taas olisi ollut). Mun oli tarkotus mennä hierontaan siinä aamulla, mutta lähdettiinkin porukalla shoppaamaan. Tällä kertaa en edes kuvitellut löytäväni farkkuja, vaan keskitin kaikki voimavarani kenkien löytämiseen. Mulla kun ei ole kuin ne kangaskengät, (jotka sain ostettua ennen Uuden-Seelannin reissua), sandaalit, läpsykät ja juoksulenkkarit. Joten nyt ku on jo hieman viileämpää ja sataa vaan kaiket päivät, tarvitsin jotku siistit saappaat tai jotku varpaat peittävät kengät. Kun meillä oli iltapäivästä kutsu kihlajaisiin, niin en olisi viitsinyt sinne lenkkareissakaan lähteä..

Btw, en kyl tajua tätä muotia täällä ku joko kengissä ei ole korkoa ollenkaan tai sitten niissä on ihan jumalaton korko. Muutenkin ku kattelee tätä iltarientojen muotia täällä, niin useimmilla naisilla on aivan liian pienet ja kireet vaatteet sekä hirveet korot. Sitten ne kiskoo niitä mekkojaan vuorotellen ylös ja alas koko ajan kun kangas ei riitä peittämään kaikkea ja loppuillasta kantavat kenkiä kädessä, koska niillä ei voi kävellä minnekään.. Jotkut miehet nyt voisivat sanoa, että kuulostaapa hyvältä, mutta mun mielestä se näyttää vaan vähän halvalta..

Mun uudet "kissanaiskengät"

Parin sentin korko olis just passeli, niissä pysyis helposti kävelee ja koska olen muutenkin aika pitkä, niin jos vedän ihan hirveet korot jalkaan, oon pidempi ku monet miehet.. Onneks mulla oli nyt henkistätukea mukana, kun rupes jo puolen tunnin jälkeen ahdistaa.. ja vituttaa koko shoppaaminen.

Yhdestä kenkäkaupasta löysin sitten ihan kivat nahkasaappaat, en ollut ihan varma onko ne musta nyt kivat vai ei, mutta ne oli niin hyvässä alennuksessa (alunperin $100, nyt $39,90) niin melkein jo sen takia piti ostaa ne. Ja maassa maan tavalla, näissä kengissä on nyt sitten ainakin se kymmenen senttiä korkoa. Joten pois alta kivet ja männyn kävyt, täältä tulee kaksmetrinen Silja! (no ehkä 184cm)

Shoppailun jälkeen piti sitten äkkiä laittautua ja lähteä kihlajaisjuhliin. Siellä oli aika paljon porukkaa, tarjolla kaikkea pientä purtavaa, skumppaa ja viiniä. Tahdonvoimaa ei sitten ihan riittänyt olla kuivin suin vaan kyllähän siinä meni skumppalasillinen jos toinenkin.

Ja nyt kävi sitten niin, että tuli lihaakin syötyä.. Jo toinen kerta kasvissyöjänä ollessani! Tätä menoa mä oon jo kohta lihaasyövä vegetaristi.. No tämäkin kerta oli vahinko, koska tarjoilija huijas meitä. Kysyttiin, että onko tässä lihaa ja se sano, että ei ole ja sitten ku haukkasin siitä palan, niin kinkkuahan se oli täynnä.. No joo, näitähän sattuu. Onneks en ole allerginen!

Ja kyllähän se koville otti, että juhlat alko jo yhdeltä iltapäivästä. Seitsemän aikaan piti sitten siirtyä muualle ja käytiin siinä matkalla syömässä pizzaa ku eihän sitä sellasella pikkupurtavalla jaksa. 

"Jatkoille" (kello oli vasta kahdeksan!) lähettiin Beach Roadille. Oli kyl jotenkin tosi epätodellinen tunne, sellanen olo, että olis jo myöhäinen yö, vaikka ilta oli vasta nuori. Käytiin siinä tyttöjen kanssa pelaamassa vähän bilistä ja koska siellä ei ollut ketään hyvännäkösiä, lähettiin sitten lopulta aika hyvissä ajoin kotiin.

Ja hyvä niin, koska sunnutaina ei sitten ollut darraa :) Yritin nukkua pitkään ja hartaasti, mutta mulla oli niin kipeät jalat ja selkä, niin en saanut oikein oltua aloillani. Niinpä nousin ylös ja lähdin hierontaan. Tosi kiva ku ihan tossa viiden minuutin kävelymatkan päässä on ihan edullinen ja hyvä hierontapaikka. Otin taas tunnin thaihieronnan.

Hieronta oli oikein hyvä, tosin välillä se paino vähän turhan lujaa ja sattu aikalailla (en halua edes ajatella, miten kovaa se painais jos sanoin, että haluaa "hard pressure" hieronnan). Heti hieronnan jälkeen oli oikein hyvä olo, mutta se ei kestänyt kauan ku alko itseasiassa sattua selkään vaan enemmän. Olin sitten tosi huonona koko loppuillan. Koitin kovasti lievittää tuskiani särkylääkkeellä ja jollain lihaksia rentouttavalla salvalla.

Ja en tiedä mistä johtu, mutta oltiin kaikki jotenkin tosi rauhattomalla tuulella, väsyneitä ehkä, ainakin juttujen taso oli sitä luokkaa ;) Alettiin muun muassa miettiä, miksi tätä meidän kommuunia voisi kutsua.. Onhan tätä kutsuttu jo muun muassa Helsinki halfway houseksi ja FinFinAusiksi, ku aina täällä on joku matkalainen vierashuoneessa, sohvalla tai ilmapatjalla.. Mutta nyt keksittiin uusi nimi ja se on MacDaddy´s House! :P Glenn ei jostain syystä lämmennyt tälle nimelle, mutta se on nyt meidän kommuunin virallinen nimi.

Koska mielentila neljänseinän sisällä alko muistuttaa hullujenhuonetta, päätettiin lähteä ulos syömään. Käytiin rannan tuntumassa olevassa meksikolaisessa (ja taas mulle koitettiin syöttää lihaa, mutta nyt se oli niin ilmiselvästi lihaa, niin sain vietyä sen pois jo ennen maistamista). Ja jälkkäriksi otettiin jäätelöö ja saanen sanoa, että millään mangojäätelöllä, mitä olen ikänäni syönyt, ei ole kyllä ollut mitään tekemistä oikean mangojäätelön kanssa.. Niinkuin siskoni sanoi kerran minulle, että hän ei itseasiassa edes pidä mangosta, mutta epäilen vahvasti, että se johtuu vaan siitä, että hän ei ole oikeaa, kunnon kypsää mangoa päässyt edes maistamaan. Aivan taivaallisen hyvää! Illalla katottiin sitten vielä the Voice ja mentiin hyvissä ajoin nukkumaan.

Tässäpä varmaan ne "tärkeimmät". Uusi viikko ja uudet kujeet. Palataan asiaan siis viikon päästä! :)

This is a very simple game..

No niin, taas on viikko vierähtänyt...:) Tiistai oli vapaapäivä ja yllätyksekseni sain itseni ylös sängystä suht aikasin (ysiltä..). Oli sellanen kiva aurinkoinen, vähän viilee sää, niin päätinpä lähtee juoksee. Nyt rupes sattuu polveen tosi paljon ja sitä sitten jomotti koko päivän.. Minä ja mun vammaset jalat :( Enpä tiiä, onko kerran viikossa vajaa 10km lenkki sitten liikaa mun polvelle, vai pitäiskö kenties hankkii paremmat kengät ja ehkä ois myös parempi juosta pehmeämmällä alustalla ku asfaltti.. Kattoo siis viitsinkö mennä lenkille ensi viikolla. Pitäis varmaan vaan kävellä.

Lenkin jälkeen kävin taas etsimässä farkkuja. En vieläkään löytänyt hyviä (kaupat on pullollaan skinny jeanseja, jollaisia en halua), mutta nyt sentään tiedän minkäkokoisia housuja haen, onhan sekin jo jotain.. Pääsin just kotiin ku yhtäkkiä taivas veti ihan mustiin, alko sataa kaatamalla ja tuulee niin p*rkeleesti! Päällemme iski joku aivan valtava talvimyrsky. Tuulen nopeus oli 100km/h, peltikatot lenteli pitkin Sydneytä, meri tulvi ja meidänkin parvekkeen kukkaruukut lähti lentoon. Sisällä oli kans tosi kylmä. Olin aivan jäässä ja haahuilin ympäriinsä peittoihin kietoutuneena uikuttaen kylmyyttäni. Oli kans inhottava mennä nukkuman ku lakanat oli kylmät ja kosteet (täällä ei kannata jättää sänkyä petaamatta) Ihana Australian talvi <3

Ja miksi, oi miksi, kaikkien korvaushakemusten tekeminen on tehty niin vaikeaksi! (siksi että ihmiset ei jaksais täyttää niitä miljoonia papereita ja sitten yritysten ei tarttis maksaa korvauksia..) Lähetin Jetstarille jo viime viikolla kuitit ja pankkitiedot, että voitteko nyt vaan maksaa mun tilille sen pari kymppiä, mitä meni ku piti ostaa kaikkee tarpeellista sen matkalaukun kadottua. Niin nyt ne lähetti mulle uuden kirjeen, että mun pitää hyväksyä, että ne maksaa sen rahan mulle. What?! Johan mä laitoin jo kirjeen, että rahaa tänne ja heti! Eli taas piti allekirjottaa joku lappu ja laittaa postiin. Niiden pitäis korvata myös postimerkit ja kirjekuoret..

Eikä mennyt smoothisti myöskään mun korvaushakemus Goudalle. Niiltä olisin velottanut ne bikinit. Kaiken säätämisen jälkeen ilmeni, että mun matkavakuutus ei nyt sitten ole edes voimassa! Johon minä vain sanon, että miksi ihmeessä mä olen siitä sitten satoja euroja maksanut?? No he nyt ilmoittivat, että maksavat mun rahat takas. Mikä on toisaalta onni onnettomuudessa, että jos mun laukku ei ois kadonnut, en ois saanut tietää, että vakuutus ei ole edes voimassa ja olisin maksanut tyhjästä, mutta nyt saan kivasti rahaa taas tilille. Ja en mä oikeestaan vakuutusta tarviskaan ku mulla on kuitenkin toi Medicare kortti, että sen turvin pääsen hoitoon, jos jotain vahinkoa sattuu ja sitten pitää vaan lennolle hankkii matkavakuutus. Loppu hyvin kaikki hyvin. Mut hirveetä säätämistä.

Ja yllätin kaikki tekemällä keskiviikkona ruokaa, joka oli hyvää myös kämppiksien mielestä :) Loppuilta menikin sitten Tarot -kortteja lukemalla. Sieltähän ne vastaukset kaikkiin elämän suuriin kysymyksiin saadaan ;) Mulle on korttien mukaan luvassa paljon hyvää ja uskon, että tämä on maailmankaikkeuden tahto (eikä siis mitenkään kiinni korttien lukijasta) ;)

Tämä säikäytti mut melkein hengiltä!

Perjantaina olin töissä Oxford Streetillä. Tulin töihin aika ajoissa ja availin siinä pimeessä tietokonetta ja tein parit IBT siirrot ja siitä sitten lopulta lähin laittaa valoja päälle. Katkasija on sellasen pienen käytävän päässä, pukukoppien luona. Kävelin sinne ja olin juuri laittamassa valoja päälle, kun näin siellä viimeisessä pukukopissa miehen! Hetken luulin, että nyt tuli loppu! Sydän jätti varmasti pari lyöntiä välistä kun säikähdin niin paljon. Eihän se ollut elävä mies, vaan mallinukke. Mutta kuka laittaa puetun mallinuken sinne piiloon! Eikä edes mitään varottavaa lappua esim. sinne tietokoneelle tms. Koko päivän kivisti rinnasta, tuntu ku olisin reväyttänyt sydämeni tai jotain..

Töiden jälkeen lähettiin porukalla syömään läheiseen meksikolaiseen ja teki hyvää ottaa pari lasia viiniä niin rentouduin vähän eikä sitten enää niin pahasti kivistänyt rinnasta :)

Lauantaina töiden jälkeen lähettiin yhtien tuttujen luokse illalliselle. Ne asuu vähän kauempana, oikein mukavassa omakotitalossa ja niillä oli aivan super söpö koira! Oli oikein mukava ilta ja hyvää ruokaa.

Siinä sitten ruokailun jälkeen ne näytti meille yhden pelin, joka oli melkein ajanut ne hulluuden partaalle. Peli alko ohjeistuksella: "This is a very simple game". Sitten siihen tuli käsi, joka näytti sormilla lukuja ja ohjeet oli, että jos tämä on yksi, tämä kaksi, tämä kolme, tämä neljä, joten mikä tämä numero on? Vaikutti yksinkertaiselta, mutta ei millään meinattu tajuta mikä siinä oli logiikkana! Mä en erityisesti jaksanut kiinnittää siihen huomiota ku olin jo aika väsynyt, mutta Glenn ei aikonut luovuttaa ennenkö keksis mikä siinä oli jujuna. Eli ainakin puolisen tuntia ellei kauemmin kuunneltu sitä robottimaista ääntä "this is a very simple game.." ja sitä tuskailua ku ei pelin salat auennut. Lopulta Glenn sitten kekkas sen ja päästiin lähtee kotiin nukkumaan. Muakin rupes vähän kyl sitten vaivaa, että mikähän se juju siinä pelissä oli ku kaikki sen tajuttuaan oli, että vitsit miten yksinkertainen peli!! Olenpas tyhmä! Joten mietin sitä kuumeisesti automatkalla kotiin ja tajusin sen viimein! Very simple game indeed :D Mutta tietenkään en kerro sen ideaa teille, jos joskus vaikka pelaisitte sitä ;)

RB Beach House

Sunnuntaina mulla piti olla vapaapäivä, mutta koska oli sairastapauksia, niin lupauduin sitten menee paikkaamaan yhtä tyyppiä Bondille. Se Beach House on melko uusi kauppa, tosi tilava ja valoisa ja siinä aika rannassa, niin mikäs siinä oli hyvää musiikkia kuunnellessa ja merelle katsoessa. Onhan se välillä vähän hassu tunne, että täällä mä oon töissä, joskus Sydneyn keskustassa ja joskus Bondi beachillä, aikamoista :) Siinä iltapäivästä tuli melkoinen myrsky, niin se varsinkin oli upeeta kattoa ku se myrsky tuli sieltä mereltä ja pamahti päälle :) Olin jotenkin tosi onnellinen :)

Ja vaikka aamulla vielä oltiin oltu sitä mieltä, että me ei minnekään lähetä humputtelee (nyt oli siis pitkä viikonloppu kuningattaren syntymäpäivän takia), niin kai me taas järkeiltiin, että ku mä olen selvinnyt tällä viikolla "sydänkohtauksesta" ja kämppiksistäni tuli kummivanhempia lauantaina, niin on syytä juhlia. Haettiin siis kotimatkalla skumppaa ja käytiin vähän freshaa itseämme ja lähettiin suuntaa-antavien jälkeen cityyn.

Käytiin eka yhdessä tosi tunnelmallisessa baarissa, mutta se oli enemmänkin sellanen minne pitäis mennä jonkun miehen kanssa tuijottelemaan toisiaan silmiin yms, niin lähettiin yksien viinilasillisten jälkeen sitten etsimään vähän menevämpää mestaa.

Päädyttiin The Clockiin (joka itseasiassa on se sama paikka, missä multa kysyttiin niitä papereita pari viikkoa sitten). Eikä siinä sitten kauaa mennyt ku meille tuli juttelee sellaset texasilaiset opiskelijapojat. Ne oli jotenkin tosi symppiksiä niin vietettiin niiden kanssa se koko ilta. Ja ois varmaan kannattanut syödä ennen juomista, koska taas sitä jossain vaiheessa havahtui, että ei jestas sitä on taas päässyt humaltumaan ja huomenna on töitä! Onneks Glenn tuli hakee meidät sieltä pois ku ei varmana oltais itse tajuttu lähtee.

Tänään mulla on sitten ollut sellanen kärsimysten päivä, että en haluaisi kokea näitä enää koskaan.. Millonkohan sitä oppis, että ei lähetä ulos jos on töitä seuraavana päivänä tai edes että ei pidä ainakaan juoda niin paljon! No josko nyt (viimein) oltais saavutettu se rock bottom ja viisastuttu.. Vähän kyl hävetti olla töissä siinä kunnossa ja vielä tuplapalkkaa maksettiin. Mutta onneksi oli tosi hiljaista, niin ei niin paljoa haitannut mun huono happi.

Nyt on taas itseasiassa kymmenenpäivän työputki meneillään (puolessa välissä mennään) ja ens viikonloppuna ois luvassa taas kihlajais- ja läksiäisjuhlia, tosin nyt musta tuntuu, että en juo enää koskaan, mutta se on aina niin jännä miten sitä perjantaihin mennessä aina sitten jotenkin olo paranee.. ;)

Another day, another dollar..

@ Oneness Raw Food Cooking Class

Maanantaina meitsi täytti pyöreitä, tuli täyteen 10 000 päivää :) Excelillä voi laskeskella kaikenlaista hyödyllistä ;) Vietin tämän merkkipäivän töissä ja illalla osallistuttiin Raw Food Cooking Classille. Se oli aika mielenkiintoista. Enpä ole aikasemmin tullut ajatelleeksi, että sushia voisi tehdä riisin sijasta kukkakaalista ja pähkinöistä..Ja se oli hyvää kaiken lisäksi! :) Se kurssin pitäjä oli oikein mukava ja innostava nainen, joka on lähes koko ikänsä syönyt vaan raw foodia. Mielenkiintoista kyllä, itse tuskin pysyisin lähtee pelkkään raw foodiin, mutta onhan se hyvä oppia vaihtoehtoisia ruanlaittotaitoja ettei aina vaan suoraan käyttäis esim. pastaa, jauhoja, maitoa ja paistais kaikkea. Ilta oli hyvin inspiroiva. Ja aion ehdottomasti hankkia itselleni "spiralizerin", jolla voin siis tehdä esim. kesäkurpitsasta pastaa :)

Tiistai oli taasen vapaapäivä, jonka vietin tapojeni mukaan tekemättä yhtikäs mitään ;) No kävin mä taas lenkillä ja tällä kertaa osasin olla syömättä juuri ennen lenkkiä, joten juoksin ongelmitta Maroubra beachille ja takas. Tai no, ei lenkki nyt ihan kevyesti mennyt, mutta yllättävän kovaa mä juoksin, ku meni vaan 50 min sinne ja takas. Vaik kyl mun parempaan pitäis pystyä. No onpahan tavotteita :)

Illalla käytiin sitten vaan ruokakaupassa ja katteltiin telkkaa (Bikie Wars, tosi hyvä sarja). Eipä täällä mitään erikoista tapahdu..

Keskiviikkona olin taas töissä. Siellä on niin hiljasta! Kävelen sitä kauppaa vaan ympäri ja viikkailen vaatteita vaikka ne ei kaipais viikkausta ja vaihtelen vaatteiden paikkaa, ihan vaan että olisi jotain tekemistä. Mutta jotain hyviä uutisiakin, ne on viimein saanut korjattua sen ilmastoinnin ja siellä on viimein lämmin. Pystyin jopa olee pelkkä t-paita päällä :) Tosin se ilmastointi kuivattaa mun silmiä tosi pahasti, niin yleensä annan sen vaan lämmittää jonkin aikaa ja laitan sen sitten pois päältä ja takas päälle ku tulee liian kylmä. Niin joo tiedän, vali vali, koskaan ei ole hyvä ;)

Ja lisää hyviä uutisia! Kuten sanottu, se mun yks päiväretki Cairnsissa meni hieman pieleen bussirikon takia ja ne lupas antaa mulle täyshyvityksen siitä päivästä. No aluksi taasen olin jo, että minkähänlainen taistelu tästäkin taas tulee, ku ei taaskaan tullut mitään vastausta sähköpostiin.. Mutta nyt viimein sain vastauksen siltä retkenvälittäjältä, että se on laittanut mun viestin eteenpäin niille, jotka sen retken operoi, että ne palaa asiaan. Ja ne oli laittanut mun tilille 260 dollarii!! Siis maksoin kolmenpäivän paketista 400 dollaria.. Aivan loistavaa! Olen niin iloinen, koska raha tosiaan tuli tarpeeseen :)

Perjantain olin kans töissä, mutta tällä kertaa mulla oli jopa seuraa. Eli olin yhden Martinan kanssa siellä. Ei siellä tietenkään sen enempää tekemistä ollut, mutta oli kiva ku oli joku, jonka kanssa jutella. Martina on Managerina Bondin toisessa kaupassa ja ollut Running Barella kaksi vuotta töissä. Oikein mukava tyyppi, kotoisin Tsekeistä, niin kyllähän meillä kahdella maahanmuuttajalla juttua riitti ;)

Subsolo

Illalla lähettiin sitten Cityyn illastamaan muutamien kavereiden kanssa. Mentiin Subsoloon, joka on espanjalainen tapasravintola. Se oli oikein tunnelmallinen paikka, hyvin punainen. Saatiin pöytä sellasen verhon alta, niin se oli vähän ku ois teltassa ollut ;) Ruoka oli oikein hyvää ja sitä oli riittävästi! Söin itseni niin täyteen, että teki melkein tiukkaa lähtee kävelee ulos..

Nyt on menossa Sydney Light Festivaalit, joten lähettiin Circular Quaylle kävelee ja kattelee valoja. Oli vähän sellanen sekava tunne, että mihin sitä pitäis kattoa ku kaikkialla tapahtu jotain!

Kaikkein magein oli ehkä ensimmäinen valoshow, joka oli heijastettu yhden rakennuksen julkisivulle. Siinä oli käytetty hyödyksi rakennuksen pylväikköä ja muuta muotoa tuoden valoihin ja heijastuksiin kolmiulotteisen tunnelman ja siis, se oli niin hienoo, mitä kaikkee ne siihen oli kehitellyt! Ja siihen kuului myös äänet, niin vielä vaikuttavampi :)

Ja olihan tietty Ooppera talo kans aika vaikuttava näky. Tosi hieno oli mm. ku näytti että se katto aaltoili ja ku sieltä muka tunki jonkun käsi ulos. Tosi makeeta :) Kierreltiin jonkin aikaa ympäriinsä ja lähettiin sitten puolen yön aikoihin kotiin.

Lauantaina oli taas töissä. Ihan ok päivä. Ja se on aina yhtä mukava tunne, ku tajuaa että mä pääsenkin viideltä enkä kuudelta. Aina jotenkin unohdan, että on lauantai ja lyhyempi päivä :)

Kävin sitten töiden jälkeen ostaa pullon viiniä ja ku astuin bottle shoppiin, niin yks mies huudahti iloissaa, että hei moi!! Muistatko mut?! Hetken olin, että ööh.. Mutta sitten tajusin, että se on Royal Randwick kauppakeskuksen uusi ikkunanpesijä ja olen siis nähnyt sen kerran tai kaksi aikaisemmin. Ja ku meidän pitää aina kauppakohtaisesti maksaa sille, niin kerran se jäi mun kanssa juttelee hetkeksi, niin siksi varmaan tämä iloinen tervehdys :) On kyl jotenki huvittavaa, että tyyliin ainoat, jotka mua moikkailee on just jotain random pyöränvuokraajia (Uudessa-Seelannissa) tai sitten ikkunanpesijä :) No juteltiin siinä hetki ja todennäköisesti se tulee juttelee mulle jatkossakin sinne kauppaan :)

Pääsin sitten himaan ja minulle kerrottiin, että odottelemme yhtä kaveria kylään ja aiomme katsoa Kung Fu Panda 2. Jonkin ajan kuluttua vieraamme saapuikin paikalle tuoden kaksi kauppakassillista herkkuja! Sipsejä, karkkia, keksejä, juustoa, jäätelöä, viiniä.. Pitihän niitä sitten vetää pahaanoloon asti ;) Alettiin sitten kattomaan leffaa ja saanen sanoa, että se oli niin paljon hauskempi ku siinä leffan alussa päätettiin, kuka ois mikäkin leffan hahmo. Meinasin kuolla nauruun :D

Sunnuntai oli tosi sateinen ja päätettiin lähteä Paddington Marketille. Vitsit siellä oli väkee.. En tietenkään ostanut mitään, mutta olihan siellä ihan kiva käydä pyörimässä. Tosin ku harhauduin siitä yksin kävelee vähän, niin johan siinä yhtäkkiä mulle lykättiin vaatteita syliin, että mene sovittamaan tonne ja ku pääsin sen myyjän kynsistä, niin sitten mua oltiin jo vetämässä ilmaiseen hierontaan.. Eli parempi pysyä tiiviisti ryhmässä! ;)

Loppu sunnuntai menikin sitten vaan telkkaa katsoessa ja herkutellessa..

Eli eipä tänne mitään sen ihmeempiä kuulu. Kunhan olen ja kasvatan hiuksia ;)