Kulttuuria, kulttuuria!

Edellinen viikko menikin aika lailla kulttuurista nauttien. Mutta "työt" ennen huvia eli kävimme suorittamassa kansalaisvelvollisuutemme toisin sanoen äänestämässä. Piti myös hoitaa kaikenlaisia asioita ennen sitä, joten kävelimme ensin Bondi Junctionilta Bondi Beachille (kun suoraa bussia ei sinne mennyt ja täällä ei tunneta busseissa käsitettä vaihtoaika). Kun oltiin asiat saatu siellä hoidettua, alettiin pähkäilemään, miten päästäisiin Suomen konsulaattiin, kun sinnekään ei yhdellä dösällä olis päässyt. Ja tietenkin tässä vaiheessa alkoi satamaan kaatamalla vettä. Ei kai siinä muuta kun sateenvarjon ostoon ja menoks. Meillä oli siinä tunti aikaa ehtiä äänestämään ja ilmeisesti arvioitiin matkan pituus vähän väärin, koska alko siinä pikku hiljaa tulla vähän kiire, joten piti edelleen kiristää tahtia. No saavuttiin perille just vähän ennen klo 14 vain saadaksemme kuulla, että äänestyaika olikin alkanut vasta klo 13 eli jatkuisi vielä pitkään eikä meillä näin ollen olisi ollut kiire ollenkaan. Ihme säätämistähän se siellä oli, ja jotkut raivoisat suomalaiset siellä kovaan ääneen valitti kun oli netissä väärät äänestysajat ja systeemi toimi niin huonosti..mutta puolen tunnin odotuksella siitäkin sitten selvittiin.


Sitten suuntasimmekin kulkumme Cityyn ja Art Gallery NSWsiin. Mulla oli jo tässä vaiheessa lenkkarit aivan läpimärät, mutta minkäs teet. Näyttely oli siis Picossa: masterpieces from the Musée National Picasso, Paris. Näyttely oli mielestäni hyvä, oletin ja odotin, että siellä olisi ollut myös Guernica, mutta eihän se siellä sitten ollut kun se taitaa olla Espanjassa tällä hetkellä, sen puuttuminen oli vähän pettymys. Mutta mielestäni Picasso itse on sanonut hyvin: "When I was a child, I could draw like Raphael, but it took me a lifetime to learn draw like a child." Koska onhan ne sen maalaukset aika kummallisia..

Näyttelyn jälkeen käytiin syömässä King´s Crossissa vietnamilaista MissChussa, oli hyvää, aika tulista, että huulet punasina siinä sain taas olla, mutta kyllähän se maistu ku olin syönyt vaan aamupalan joskus tunteja sitten. Sitten suuntasimme kotia ja sain viimein otettua märät kenkäni pois. Varpaat oli arvatenkin sellaset kurttuset ja niljakkaat..no kuivat sukat jalkaan niin eiköhän se siitä. Ei, ei se siitä, koska hetken kuluttua huomasin että vasemman jalan pikkuvarpaan kynsi tuntu vähän löysältä.. Säästän teidät tarkemmilta yksityiskohdilta ja tiivistän, että nyt mulla on vain yhdeksän varpaankynttä. Niin se vaan taitaa olla, että kyllä toi evoluutio meilta pikkuvarpaan vie..

Anzac

Torstaina täällä vietettiin 224. Australia Daytä (aboriginaalien mielestä Invasion Day) mutta kansallispäivä yhtä kaikki. Olin vähän harmissani edellispäivän jalkavammastani, koska olin kuvitellut käveleväni taas kilometritolkulla. Ja tietenkin taas satoi vettä, joka aiheutti mulle valtavaa päänvaivaa, että mitkä kengät mä sitten jalkaani laittaisin. Käytännönpähkäilyjen jälkeen lähdin urheasti Cityyn kävelee ja kattelee, että mikä meininki siellä sitten oikein on. Suuntasin eka The Rocksiin ja kävin juhlapäivän kunniaksi tutustumassa The Rocks Discovery Museumiin, siitä sitten linkutin Circular Quayn kautta Hyde Parkiin. Siellä oli matkalla kaikenlaista nähtävää mm. vanhoja paloautoja (ja noh kaikenlaisia autoja), katusoittajia ym. matkallani bussipysäkille kävin myös ANZAC Memorialissa, joka on siis toisen maailmansodan muistomerkki. Ne vartijat siellä oli jotenkin tosi avuliaita (tai sitten vaan tylsistyneitä) koska ku tulin sinne ja olin ottamassa siitä maisemasta kuvaa, niin yks niistä tuli, että hei haluatko ottaa ryhmäkuvan meidän kanssa? Ja ennekö ehdin sanoa mitään, se sitten jo huuteli jollekin kolmannelle tyypille, että tule ottamaan kuvaa!! No ei kai siinä mitään, otettiin kuva siinä sitten :) Illan päätti sitten ruokailu thaimaalaisessa.

The Rocks

Perjantai olikin sitten vähän vähemmän kulttuuriaiheinen, koska se oli mun eka työpäivä Running Barella. Mun piti eka olla siellä vain neljä tuntia, vähän tutustumassa jne. Mutta olinkin siellä sitten kuusi tuntia. Tiedä sitten olinko niin huono, että mua piti pitää siellä pari tuntia pidempään, vai niin hyvä, että mulle päätettiin näyttää kaupan sulkeminenkin samantien. Kauheesti mulla on siinä kyllä opittavaa ja haasteellisinta varmaan kaikista jutuista on se small talk.. Ei tuu multa oikein luonnostaan..Mut kai sekin tässä tulee ajan kanssa (ellen ehdi saada potkuja ennen sitä..)

Thairiffic

Viikko päättyikin sitten kulttuurista nauttien eli kävin katselemassa Chinese New Year Twilight Paradea. Hirveesti siellä oli kyl väkeä ja nii kuuma! Kattelin jonkin aikaa menoa George St. mutta päätin sitten kävellä sen koko kulkueen reitin Chinatowniin. Ilta päättyikin sitten erittäin näyttävään ilotulitukseen Darling Harboussa. Kuvasin sitä ilotulitusta pari minuuttia siitä alusta, mutta sitten se lähtikin niin villiksi, että parempi oli vaan keskittyä katsomaan. Kävelin siinä Chinese Garden of Friendshipin ohi ja sinne mun on kyllä joku päivä mentävä, näytti tosi kivalta paikalta. Ja sitten taas alkokin sataa vähän vettä ja suuntasin kotiin. Onneks mahduin bussiin.

Että sellanen viikko. Ja ainiin, ostin lentoliput Melbourneen eli menen sinne parin viikon kuluttua :) Sitä odotellessa.

Ensimmäinen viikko

Coogee beach

Ensimmäinen viikko onkin jo vierähtänyt ja aloitin sen tietenkin olemalla kipeenä ensimmäiset päivät. Mutta se nyt ei ihan hirveästi ole menoa haitannut, vaan uhmasin kurkkukipuani ja olen käynyt rannalla aika paljon, en kuitenkaan vielä uimassa, osittain siksi etten tulisi enemmän kipeäksi ja osittain siksi, että siellä oli bluebottle -varoitus ja toisella kerralla niin isot aallot, että pelkäsin niiden pyyhkäisevän mut mennessään...No ehtiihän tässä.

Hyde Park

Mutta ulkoiluhan tekee hyvää, joten kävin myös Cityssä vähän tsekkailee paikkoja, Hyde Parkissa lähinnä ja kävelin siinä Art Gallery NSW ohi ja huomasin, että siellä on meneillään Picasson näyttely, joten sinne pitäis tässä tällä viikolla mennä. Siinä sitten iltapäivän ratoksi tuli vähän viiniteltyä ja ilta jatkui sitten dinnerillä meksikolaisessa. Se oli hyvä päivä se.

Viikonloppuna käytiin sitten vähän ulkona, synttärijuhlissa ja läksiäisissä. Tapasin paljon uusia ihmisiä (joista suurimman osan nimiä en tietenkään enää muista) Mutta oli kivaa, vaikka mun piilarit kuivu mun silmiin kiinni, joten piti lähteä "ajoissa" kotiin. Tietenkin snäkärin kautta, mikä tässä tapauksessa tarkoitti Pie Facea eli sieltä sai sellaisia piirakoita, missä on jotain mömmöö sisällä. Siellä mä sitten silmät puoliksi kiinni huutelin, että "one vegetarian pie, please!" Ja se piirakka oli pahaa..

Hyde Park

Viikonlopun juopottelun jälkeen sitten piti taas ryhdistäytyä uuteen viikkoon ja kävin tänään avaamassa pankkitilin ja "työhaastattelussa". Suhteiden kautta olisin pääsemässä töihin Running Barelle, joka on naisille suunnattu urheilu/vapaa-ajan vaatemerkki eli sinne myymälään. Haastattelu oli lähinnä, että menin näyttäytymään, vein CV:ni ja juteltiin hetki. Sovittiin sitten, että menen ensi perjantaina sinne neljäksi tunniksi hommiin ja se omistaja kattoo onko musta mihinkään (ei paineita!).

Loppu päivä sitten meni metsästäessä tilaa jooga studiolle. Käytiin yhdessä näytössä Maroubralla, se tila oli ihan jees, vaatisi kyllä remontointia eli se jäi nyt sitten vielä harkintaan. Vierailtiin myös muutamissa välitystoimistoissa kyselemässä vapaista tiloista. Ja käveltiin niiiin paljon! Jalat on ihan rakkuloilla ja sitten olikin pakko tilata ruokaa himaan ku ei vaan pystytty kävelee enää mihinkään ja tietenkään kotosalla ollut mitään ruokatarvikkeita.

Maroubran ranta - surffareita

Ensimmäinen viikko on siis mennyt kaiken kaikkiaan oikein kivasti (kunhan ensin selätin jetlagin ja orastavan flunssan). Tähän viikkoon on myös kuulunut hyviä ja huonoja uutisia Suomesta. Ystävän mies menehtyi yllättäen, joka on vetänyt aika hiljaikseksi ja toisaalta sain kuulla, että kaverille on tulossa tyttö-vauva ja niin kauniilla nimellä. Näin se elämä heittelee ja pitäis vaan yrittää elää hetkessä ja nauttia, kun ei sitä tiedä, mitä huominen tuo tullessaan.
 
Take care!

Maiseman vaihto

Niin se aika vaan rientää, puoli vuotta sitten päätin reissuun lähteä ja nyt olenkin taas täällä Dudley Streetillä. Matka Suomesta Ausseihin on aivan, miten sen nyt sanois, kauhee! No tietty jos lentäis jossain ykkösluokassa tai vähintään business luokassa, korkeintaan yhdellä välilaskulla, ilman kentällä odottelua, se vois olla vielä ihan siedettävää (I could do lots of things if i had some money), mutta economy luokassa kyyhöttäminen, kaksi koneen vaihtoa ja useiden tuntien odottaminen kentällä ottaa jo parempi kuntoisenkin voimille. Ja varsinkin kun olen kehittänyt itselleni jonkun vamman, että en saa nukuttua koneessa..

Mutta se on vaan kestettävä tai sitten on pysyttävä kotona. Ja ihan hyvin mä ton matkan kestinkin loppujen lopuksi. Eka lento meni oikeestaan tosi nopeesti, vain kolme tuntia Milanoon, siellä kolmen tunnin odottelu ja taas koneeseen. Milanosta Abu Dhabiin kuutisen tuntia ja taas odottelua nelisen tuntia (tässä vaiheessa olin ollut hereillä noin 26 tuntia). Aikamoisessa horkassa raahauduin sitten viimeiselle lennolle, mutta sainpahan sitten unenpäästä kiinni heti kun laskin perseeni lentokoneen penkkiin. Viimeinen lento kestikin sitten 13 tuntia.Yey!

Tällä vikalla lennolla mun kanssa samalla rivillä istu kaksi brittimummoa. Olivat oikein mukavia, mutta se, joka istu mun vieressä, haisi ihan kuselle.. Ei kiva, ei kiva ollenkaan. Siihenkin sitten varmaan vähän tottu, koska lopulta se haisi enää sitten välillä, mutta olin oikein onnellinen kun viimein pääsin ulos koneesta. Enkä tiedä mistä se oikein johtuu, että mut otetaan aina turvatarkastuksessa sinne sivuun. Taas kuului tuttu "Excuse me miss could you follow me please?" Eli olen joko tosi epäillyttävän näköinen tai sitten liian viattoman näköinen.. Mutta ei ne mitään löytäneet (tälläkään kertaa) vaikka aina jostain syystä pelkään, että kannan mukanani jotain laitonta.

Näkymä mun huoneen ikkunasta (jos vähän kurkottaa)

Ensimmäiset päivät Sydneyssä onkin sitten mennyt enemmän tai vähemmän jetlagista toipumisessa. Urheasti kuvittelin, että olisin jaksanut valvoa iltaan asti, kun siis lauantaiaamuna tänne saavuin, mutta eihän musta ollut mihinkään ja oli pakko mennä nukkumaan pariksi tunniksi. Sitten taas muka heräsin virkeänä ja jaksoin olla hereillä jopa kolmisen tuntia ja menin takas nukkuu ja vedin 12 tuntia unta putkeen. Helpotti. Mutta mikäs siinä nukkuessa, kun sää täällä on ollut nämä pari päivää melko sateisia. Kun en ole nukkunut, niin ollaan katottu leffoja ja käyty kahvittelemassa. Ei mitään liian rankkaa tähän alkuun :)

Kakkua ja kahvia Sweet Spotissa, nams!

No nyt onkin jo maanantai ja tänään on päästy nauttimaan auringostakin.Suomalaisittain voisin vähän jopa valittaa, että on liian kuuma ;) Kunnostauduin myös hieman ja hain itselleni TFN (Tax File Numberin), latasin prepaidin puhelimeen ja hankin bussilipun. Tapoin myös yhden torakan (that little bastard didn't go down easily..). Alotin myös muka päivittämään CV:täni, mutta siinä tulikin sitten raja vastaan ja päätin vetäytyä makkarin puolelle lukee kirjaa (ottamaan torkut).

Ei kai tässä nyt sitten muuta näin alkuun. Yritän tässä nyt vaan vähän kotiutua. Pitäis käydä tällä viikolla hankkimassa Ikeasta sänky (kyllä, nukun taas ilmapatjalla) ja jotain muuta tavaraa. Mutta eiköhän tämä riitä nyt ensimmäiseksi kirjoitukseksi ja palailen taas asiaan kun jotain asiaa on.

 Cheers!

Mun huone

Sänkyä odotellessa.